Sundance Kid

Hauska outo päivä; kissannaarmuja on kaikkialla mutta olo oudon kepeä. Teatterissa oli hauskaa. Musiikki edistyy. "Omena" edistyy. Kigurumi lojuu vieläkin jossain Saulin nurkissa (epäilen sen hukkuneen jo), mutta mitäs sitten. Teen uuden ja etenen.

Mä laitan kaiken ahdistuksen ja paniikin ja itkun talvimasennuksen piikkiin ja etenen siinäkin koska niissä vellominen on niin turhaa. Niin turhaa jäädä valittamaan pikkukakaran lailla, inistä ja marista kun pystyisi vaan nousemaan pystyyn ja kääntää vitutuksen kiroilulla iloksi. Turhia turhuuksia.

Kategoriassa "tarpeellisia turhuuksia" sen sijaan:

Seuraava tukka!

Kuva on harvinaisen ruma - suoraan nettikaupasta otettu - mutta selkein, vaikka värinä onkin kirkkaanpunainen (sellainen Lumikki-omenanpunainen) ja aion leikata otsatukan suoremmaksi. $56.99 internationalwigsistä.

Ensi kuun kuukausirahoilla kirppiskiertueille. Mä tahdon jotain mustaa, paljon mustaa: tekonahkaa ja liehuvia melkein-neuleita ja rikkinäisiä sukkahousuja. Ja niittejä. Paljon niittejä. Ja Radiokirppikseltä niitä halpoja korealaisia tekoripsiä, jotka on kuitenkin paljon laadukkaampia kuin ne "kunnolliset".

Olipa outo postaus. Mä en tiedä oliko pointtina olla syvällinen vai materialistinen.

Ollako siis syvällisesti materialistinen. Tai materialistisesti syvällinen.

Tai muuten vaan epäjohdonmukainen.

En muuten aio edes esittää että tässä tai edellisessä tai tulevissa otsikoissa on mitään syvällistä tarkoitusta. Mun mielikuvitus ja innostus loppuu kesken kun pitäisi keksiä otsikko, joten hups jotenkin sinne päätyy aina sillä hetkellä soivan biisin lyriikoita.